Avohakkuut pienentävät hiilinieluja

”Kuumuuden aiheuttamat kuolemat lisääntyvät merkittävästi, ellei ilmastonmuutosta torjuta” (SS 4.8.).

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen asteeseen päästöjä vähentämällä ja ilmastoa viilentäviä hiilinieluja lisäämällä.

Kulutusta vähentämällä suotuisaa ilmastovaikutusta ei pystytä saamaan aikaan, koska maailman väkiluku räjähtää käsiin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen kansallisista kasvihuonekaasujen päästöistä. Vesihöyry on hiilidioksidi CO2:n lisäksi toinen merkittävä kasvihuonekaasu. Kun CO2:n määrä ilmakehässä lisääntyy, merivesi lämpenee ja ilmakehään nousee lämpöä sitovaa vesihöyryä. Silloin syntyy ympäri maapalloa tuhomyrskyjä.

Metsät toimivat maapallon keuhkoina. Suomi on Euroopan metsäisin maa. Maa-alastamme on metsiä 73 %, kun Euroopassa metsiä on enää 33 %.

Suomessa käytetään puuta noin 70 % tapahtuneesta vuotuisesta kasvusta.

Taimikoiden hoidon ja oikea-aikaisten harvennushakkuiden ansiosta metsämme kasvavat vuosittain enemmän kuin hakkuut tai luonto poistavat. Suomen metsät toimivat tällä hetkellä hiilinieluina, ja puihin varastoituu hiilidioksidia. Yksi kuutiometri elävää puuta sitoo itseensä noin tonnin CO2:ta. Hiilinieluna toimiva metsä viilentää ilmastoa. Jos metsien määrä vähenee, avohakattu metsämaa luovuttaa hiilidioksidia ilmaan. Sillä on ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Amazonin sademetsät ovat maailman suurin hiilinielu. Sademetsiä avohakataan sumeilematta ja niiden kyky sitoa hiiltä on heikentynyt lähes kolmanneksella viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa avohakattu metsä muuttuu hiilinielusta hiililähteeksi noin 20 vuoden ajaksi, kunnes kasvava metsä voi toimia hiilinieluna. Teollisuuden tarvitsemat puut tulisi poistaa jatkuvan kasvatuksen ja harvennuksen periaatteella. Siinä metsästä kaadetaan 20 vuoden välein suurimmat puut tuotantoon.

Metsäteollisuuden mukaan metsämme kasvavat vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiometriä.

Finnpulpin puuntarve on 6,7 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on uusiutuvan metsän kasvusta 6,7 prosenttia. Kun metsää otetaan teolliseen käyttöön, tarvittava puusto avohakataan lähes kokonaan pois. Sitten kuluu noin 20 vuotta, että hakattu alue alkaa jollakin tavoin toimia hiilinieluna, jos toimiikaan.

Uusi biotuotetehdas Äänekoskella tarvitsee puuta vuonna 2018 yhteensä 6,5 miljoonaa kuutiota. Väitän, että tämä ja Finnpulpin tarpeet päätehakkuina – kauniimpi muoto avohakkuusta – pienentävät Suomen metsien hiilinieluvarantoa, ja avohakatut metsät muuttuvat hiililähteiksi kiihdyttämään ilmaston lämpenemistä.

Puun kerrotaan riittävän näiden supersellutehtaiden tuotantoon, mutta en ole huomannut kerrottavan päätehakkuiden jälkeen metsän tarvitsevan 20 vuotta aikaa uudistuakseen ilmastolle elintärkeiksi hiilinieluiksi.

Kun ja jos molemmat tehtaat ovat täydessä tuotannossa, tarkoittaisi se yhteensä hakkuita 20 vuodessa 264 miljoonan kuution verran. Arvioin, ettei metsien uusiutuminen mitenkään riitä, sillä muutkin käyttäjät tarvitsevat puuta.

Nyt on maailmansota ilmastonmuutosta vastaan.

Avohakkuilla ei ole sijaa tässä sodassa.

Juttu on julkaisut Savon Sanomien Lukijan sanomissa 9.8.2018
Kuva Pixabay free photo

Kategoriat YleinenAvainsanat , , ,
%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close