Minna Reijonen (ps.) kirjoitti Karjalaisen vaalimielipiteessä 2.1.2019, että omaishoidon tuen tulisi olla verotonta.
Sari Essayah (kd) kirjoitti samasta asiasta Savon Sanomissa 6.10.2018. Essayah esitti lisäksi, että omaishoitajien tukemiseksi tulisi ottaa käyttöön lapsivähennyksen kaltainen tuloverotuksen omaishoitovähennys. ”Omaishoidon tukemisen tulee olla yksi keskeisimmistä laitoshoidon vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Tällä hetkellä hoitajalle maksettava vähimmäispalkkio on liian alhainen eikä vastaa työn vaativuutta”, Essayah korosti.
Omaishoitoliiton mukaan yli miljoona suomalaista auttaa läheistään. Liitto arvioi, että Suomessa on n 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 tapausta on sitovia.
Omaishoidon tukea maksettiin v 2017 hieman yli 46 000 henkilölle.
Näistä 26 757 oli yli 65-vuotiaita. Omaishoitajan profiilina on yleensä nainen.
Haluan olla viemässä ”verovapaus” asiaa eteenpäin.
Esitän asian iäkkään omaishoitajan, naisen kannalta. He ovat myös niitä, jotka suurimmalta osin ovat kasvattaneet lapsensa kotonaan.
Heidän työeläkekertymänsä on kotityön takia jäänyt pieneksi. Palkkatyössä olevan palkkaan verrattuna eläkeeseen vaikuttaa erilainen indeksi, joka leikkaa vuosi vuodelta eläkkeestä ostovoimaa pois keskimäärin 1,5% vuodessa. Omaishoitajan eläke voi olla vain 1 000 euroa kuukaudessa tai sen allekin. Kokonaisverotuksessa, jossa vähennykset on huomioitu, tuhannen euron eläkkeestä/kk vero on 2,6 % (veronmaksajat.fi). Omaishoidon tuki on verotettavaa tuloa ja sen vähimmäismäärä on vuoden 2019 alusta 399,00 euroa kuukaudessa (STM/ 30.11.2018).
Köyhyysrajan alla elävällä omaishoitajalla verotus kuvaamastani tuesta on esimerkissäni 40,8 % (eläkkeensaajan verolaskuri 2019).
Omaishoitajan ”verottomuus” ei toteudu yksinkertaisesti. Kaikki eläkeläiset voivat hankkia lisätuloja, mutta lisäansiot nostavat samalla myös verotusta.
Omaishoitajat eivät hoida omaisiaan lisäansioiden takia. He ovat elämässään epäitsekkäästi valinneet lähiomaisen hoitamisen h24/7.
Verottomuus toteutuisi verolakiin tehtävän työhuone-, tulonhankkimis-, tai lapsivähennystä vastaavan uuden ”omaishoitajan vähennyksen” kautta. Se vähentäisi kokonaisverotusta. Täyden vähennyksen perusteet voisi tulla siitä, kuinka sitova omaishoitajuus on. Hoitajan ikä voisi olla myös vaikuttamassa.
Omaishoitaja voi olla muukin kuin eläkeläinen. Omaishoidon tuki kerryttää eläkettä. Rahallisesti ”palkka” jää pieneksi raskaaseen työhön nähden. Tässäkin vähennys toimisi.
Tässä ”Sotessa” vuodepaikka on kotona ja tuo säästöä. Omaishoitajavähennyksen hintalappu on noin 100 miljoonaa euroa.
Omaishoidon palvelut siirtyvät sote-uudistuksessa maakuntien hoidettavaksi (Yle.fi/2.4.2018). Jatkossa maakunta myöntää sekä palkkion että palvelut. Hyvää tulee olemaan se, että omaishoidon tuen määräytyminen kunnittain tulee yhtenäistymään.
Mielestäni kaikille omaishoitajille tulee maksaa tukea. Se auttaisi omaishoitajia myös jaksamaan, ja poistaisi hoitotyöstä mieltä painavan eriarvoisuuden tunteen.
Ei ole vaikea ennustaa, että tuo omaishoitosopimusten määrä tulee kasvamaan lähivuosina. Sillä näyttää käyvän niin, että kuntien terveyskeskuksista häviää vuodepaikat ja ne siirtyvät kaikki kotiin.
Ja se ei ole ihan oikein.
Sillä kaikkien ei pidä jaksaakaan olla omaishoitaja.
Tästä jutusta julkaistu 1400 merkin versio Karjalaisessa 7.1.2019/ Vaalimielipide
Kuva: Pixabay free photo
Sillanpakertaja 