Lakisääteisesti köyhäksi

Kansanedustaja Soininvaara (vihreät) hyökkäsi 15.1.2019 twiiteillä Senioriliikkeen taitettua indeksiä vastustavaa kansalaisaloitetta vastaan. Hän piti “demareiden esitystä häpeämättömän törkeänä sekä aloitteen korotuksen vaikuttavan vain hyväosaisten työeläkkeisiin, mutta ei huono-osaisten kansan- tai takuueläkkeisiin.”

Millaisilla “ammuksilla eläkesodassa” ammutaan?

Työeläke on ansaittu vanhuuseläke. Se on ansioiden perusteella maksettavaa palkkaa, jonka maksaa eläkevakuutusyhtiöt.

Alunperin työeläkkeet tarkistettin palkkaindeksillä, sittemmin puoliväli-indeksin 50/50 mukaan, kunnes työeläkelakien uudistuksessa indeksi muutettiin taitetuksi. Käyttöönottaminen tapahtui vuosina 1996 ja 2005. Nyt ”indeksikorissa” painotus on 20% palkkojen kehityksestä ja 80% hintatasosta.

Uudistuksessa perustuslakivaliokunta kirjasi lausuntoonsa (PeVL13/1995): “Indeksijärjestelmän tarkoituksena on turvata eläkkeensaajalle kulutustason kohtuullinen säilyminen.” Valiokunta arvioi indeksin kuluttajahintaan painottumisen heikentävän yli 65-vuotiaitten asemaa suhteessa aktiiviväestöön.
Kun uudistuksesta päätettiin 28.11.1995, eduskunta velvoitti hallituksen seuraamaan kahdesta erillisestä indeksistä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemiseksi.

Työeläkerahastojen suuruus v 1995 oli 36 mrd euroa. Tänä vuonna rahastot ovat paisuneet melkein kuusinkertaiseksi. Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. Suomeen säädettiin ihan lailla työeläkeköyhyys.

Nyt 80-vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien keskieläke on 1172 eu. Palkkojen “painoa” seuraavalla palkkaindeksillä eläke olisi 1550 eu/kk. Työeläkejärjestelmän “isä” Teivo Pentikäinen piti palkkaindeksiä ainoana oikeana. Suomessa n 400 000:lla eläkeläisellä työeläke on alle EU:n määrittämän 1200 eu:n köyhyysrajan.

Vaatimukseen “seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin” olisi tullut vastata jo samalla hallituskaudella. Nyt tiedetään, että vuodesta 1996 lähtien eläkkeellä olleen eläkeläisen ostovoima on pudonnut kolmanneksella ja PeVL:n kirjaama pelko eläkeläisen aseman heikentymisestä on toteutunut.

Indeksin muuttaminen olisi pitänyt tehdä ennen toisen vaiheen (v 2005) toteuttamista. Nyt korjaamiseen tarvitaan myös eläkkeiden kuoppakorotus. Siihen riittävät varat työeläkerahastojen vuosittaisesta sijoitustuotosta, joka v 2017 oli 14 mrd euroa.

Valtiokonttorin matemaatikot eivät ole huomanneet, että eläkeuudistuksen seurauksena valtiolta on jäänyt saamatta n. 20 mrd euroa verotuloja. Nämä rahat ovat eläkerahastoissa ulkomailla kasvamassa sijoitustuottoja. Samanaikaisesti valtio lainaa rahaa taloutensa ylläpitämiseen.

Eläkeläiset köyhtyvät varmasti, lainvoimaisesti. Siinä sivussa valtiokin.

Kuva: Pixabay free photos

Kategoriat YleinenAvainsanat , , , ,
%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close