Kuopion kaupungintalolla pidettiin 15.2.2019 suuri eläkekeskustelu. Alustajina toimivat Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen sekä kauppaneuvos Paavo Jauhiainen. Paikalla oli sali täynnä yleisöä, ja panelisteina eduskuntavaaliehdokkaita kaikista isoimmista puolueista. Minäkin Kristillisdemokraateista, kiitos järjestäjä Ilkka Hiltuselle.
Kimmo Kiljunen kuvasi suomalaista eläkejärjestelmää, ja perusteli Senioriliikkeen tekemää kansalaisaloitetta, jossa esitetään taitetun indeksin muuttamista takaisin puoliväli-indeksiksi.
Paavo Jauhiainen esitti laskelmia eläkkeiden kuoppakorotuksesta, ja perusteli esittämällä tilastoja eri vaihtoehdoista.
Hän esitteli vaihtoehdot vielä eri indekseille laskettuna, ja rahan hän osoitti otettavan työeläkerahastojen sijoitustuotoista, ja siitä palautuvan veroina 1,6 mrd kansantalouteen.
En kuvaa tai yksilöi muiden sanomisia. Omat sanomiseni ja ajatukseni kiteytän tässä alla.
Lainsäädäntö on aina kompromissi. Se perustuu vallankäytössä enemmistön hallintavaltaan. Lainsäädännöllä halutaan turvata ja järjestää kansalaisten elämä erilaiset olosuhteet huomioiden.
Lainportaissa perustuslaki on vahvin ja korkein. Sen alapuolella ovat erityislait ja sitten yleislait. Perustuslain ylitse ei voi millään lailla kävellä.
Siksi on outoa, että vaikka ensisijaisesti 1995 eläkeuudistuksessa on haluttu turvata laman jälkeen eläkevarantojen riittäminen isojen ikäluokkien eläkkeiden maksamiseen, niin yleis- ja erityislailla asetettiin eläkeläisiä eriarvoiseen asemaan ikänsä perusteella. Eläkeläisten asemaa heikennettiin tietoisesti.
Lainsäädäntöön liittyy aina laillisuusvalvonta. Kun eläkeuudistus tehtiin, eduskunta antoi lausuman, jossa se velvoitti hallituksen seuraamaan kahdesta erillisestä indeksistä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia, ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemiseksi. Tätä perättiin keskustelussa yleisön puolelta oikeutetusti. Asia olisi tullut korjata jo vuonna 2005 ennen seuraavan vaiheen käynnistymistä.
Moni panelisti puhui tulevaisuuteen katsomisesta ja kuinka vaikea on ennustaa mitä tapahtuu, ja he halusivat turvata eläkkeitten maksamisen uusille sukupolville.
Minä käytin puheenvuoron, että minä katson menneisyyteen, mitä historia kertoo.
Eläkeratkaisu tehtiin laman jälkeisessä tilanteessa. Tarkastelua vaikutuksista ei ole tehty, vaan on eletty ikäänkuin lama jatkuisi. Kuinka ollakaan, juuri vuonna 2008 viimeisen suuren ikäluokan erän jäädessä eläkkeelle suli työeläkerahastojen osakeomistuksista 20,1 mrd euroa maailmanlaajuisen osakepörssien romahduksen kautta. Sijoitustuotto oli silloin negatiivinen 16,5%.
Silti eläkejärjestelmä kesti nämä; isoimman suurista ikäluokista eläkkeelle siirtymisen (72 000 henkilöä vuonna 2008) ja osakekurssien arvon romahduksen. Kaikki eläkkeet maksettiin, eikä se tehnyt heikkoakaan.
Tuota vuotta on hyvä katsoa vuoden molemmin puolin. Eläkerahastojen suuruus v 2007 oli 124,8 mrd eu ja vuonna 2008 arvo oli 107,2 mrd euroa. Seuraavana vuonna sijoitustuotto oli 16 mrd eu, nyt plussan puolella (+14,9 %) ja eläkerahastot kasvoivat takaisin 124,4 mrd euron suuruiseksi.
Nyt eläkerahastoissa on varoja 202,3 mrd eu 31.12.2017, kun niitä oli eläkeuudistuksesta päätettäessä vuoden 1995 lopussa 36 mrd euroa.
Eläkerahaston varoja Telan asiantuntijat sanovat eläkevastuuksi, ja vielä niin, ettei tuo riitäkään. Eläkerahastoissa varoja tulisi heidän mielestä olla 631,5 mrd eu (julkisuudessa on puhuttu 700 mrd:sta), jotta pystyttäisiin kattamaan kaikki tulevat eläkevastuut- siis kerralla. Eihän sellaista tilannetta tule koskaan eteen, vaan joka vuosi kerätään työntekijöiltä ja työnantajilta työeläkemaksut, joilla maksetaan eläkkeet ja erotus otetaan sijoitustuotosta, jos kerätyt rahat ei riitä maksuihin. Eikä tuohon tuottoon ole tarvinnut koskea, kuin muutaman kerran.
Suomi on maailmalla arvostettu kolmanneksi parhaaksi eläkerahastoijaksi. Paras on Hollanti. Siellä on rahastojen suuruus 1500 mrd eu. Hollannin väkiluku on karkeasti 17 miljoonaa. Mihin he keräävät tuota rahaa?
Suomen valtionbudjetti on n 55 mrd eu. Eläkerahastoissamme on melkein nelinkertaisesti tuo summa. Valtionvelka on 105 mrd euroa, ja eläkerahastoissamme on varaa lähes kaksinkertaisesti.
Olen samaa mieltä senioriliikeen puheenjohtaja Kiljusen kanssa, että indeksi on mahdollista korjata puoliväli-indeksiksi. Se edellyttää yli puoluerajojen tapahtuvaa kansanedustajien yhteistyötä. Olen myös samaa mieltä kauppaneuvos Jauhiaisen kanssa, että tarvitaan korjata eläkeläisten eläkepalkan ostovoima lain mukaan kohtuulliseksi kuoppakorotuksella. Eläkepalkan ostovoiman heikkeneminen aiheutettiin v 1995 eläkeuudistuksessa.
Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa ” ikään” perustuen eriarvoiseen asemaan. Aktiiviväestöön verrattuna indeksi on heikentänyt pisimpään eläkkeellä olleitten eläkepalkan ostovoimaa jo noin 31.8 %. Eikä saa asettaa eriarvoiseen asemaan verotuksellakaan. Nyt sitä tehdään ”raippaverolla”. Taas tullaan lain portaita päät kolisten alas.
Historiaa tarkastellen perustuslain vastaiseen menettelyyn ei ole ollut mitään kansallista hätätilaa tai muuta vakavaa perustetta.
Tämän korjauksen tekemiseen riittää hyvin Jauhiaisen perustelema keskimääräinen 14,8 % kuoppakorotus taitetun indeksin mukaan. Valitettavasti sitä ei pysty muuttamaan palkkaindeksiksi, vaan korjausta tehdessä tarkistus tulee tehdä sen indeksin mukaan mikä oli lähtötilanteessa.
Työeläkelaitokset ovat erillislailla säädetty yksityisoikeudellisiksi työeläkevakuutusyhtiöiksi, eikä ne saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa.
Mielenkiintoista oli kuulla kansanedustaja Markku Eestilältä, että myöhemmin on allekirjoitettu valtioitten välinen sopimus, jolla tuota työeläkerahastoihin kerättyä rahaa tarkastellaan EMU-kriteeristön mukaan Suomen valtion rahana julkisoikeudellisesti. Se tarkoittaa, että Suomen valtion maksukykyisyyttä tarkastellaan eläkerahastoissa olevan eläkevastuun perusteella. Kansankielellä eläkerahastojen varat ovat valtion velan takuina.
Tuollaista sopimusta ei olisi voinut allekirjoittaa ilman eduskunnan erillislailla hyväksymistä. Siksipä se on tehty vähin ”äänin”.
Mainitsenpa loppuun tässä vielä, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on pyytänyt Suomen hallitukselta selvitystä eläkeläisen raippaverosta. Asian on vienyt sinne kaksi korkeimman oikeuden eläkkeelle jäänyttä tuomaria. Laitan tämän tiedon tänne vakuudeksi ennaltaehkäisemään, ettei joku sano, että esitin mielipiteitäni tapahtumassa populisitisesti.
Huomasitko muuten minä vuonna syntyneet jäivät eläkkeelle vuonna 2008? Kyllä, heti sotien jälkeen syntyneet.
Kenenkään ei tarvitse huolestuttaa toista sillä, että syökö nuoret eläkeläisen pöydästä vaiko päinvastoin. Me syödään kaikki isiemme perinnöksi jättämästä pöydästä.
Lapsissa on meidän voimavaramme. Nuorille ”lasten syntyvyyden alenemis”-ongelman ratkaisemisen arvelisin olevan mukava velvoite ratkaista. Siihen emme me eläkeläiset enää pysty, vaikka konstit tiedämme.
Kuva: Shutterstock, lisenssikuva SSTK-07960-SACA
Lue myös toinen kirjoitukseni täältä blogista ” Urakalla lapsentekoon”
Sillanpakertaja 