Eduskunnan oikeusasiamiehen apulaisen kannanotto joulujuhlan pitämispaikasta oli laillinen, ja oikein tehty. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus tehdä kantelu, jos hän kokee, että viranomainen tai julkista valtaa käyttävä ei tehtävissään noudata lakia. Kouvolaisen koulun joulujuhlakäytäntö poiki kantelun, ja apulaisoikeusasiamies Pölösen vastaus kanteluun johti mediakohuun muutamassa päivässä. Pölösen tehtävänä on seurata erityisesti, että perusoikeudet ja ihmisoikeudet toteutuvat.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 8.11:
”Koulun JOULUJUHLAN järjestäminen kirkossa on lainvastaista – eduskunnan apulaisoikeusasiamies tyrmäsi kouvolalaiskoulun käytännön”
”Kirkkohallituksen johtaja pitää KOULUJEN JOULUKIRKKOJEN KIELTOA kurjana – ”Tavoite ei ole pakottaa ketään kirkkoon.”
Nämä ovat vain näyte tuosta uutisvyörystä.
Tutkin uskonnonvapaus- sekä yhdenvertaisuuslakia sekä peruskoulutuksen opetussuunnitelmista annettuja hallinnollisia määräyksiä. Katsoin ”pedanetistä” vielä muutamien kuopiolaisten koulujen tapahtumakalentereita.
Koulujen perusopetukseen kuuluvissa ohjelmissa JOULUKIRKKO oli ennen JOULUJUHLAA. Siis eri päivänä kuin lukukauden päättävä JOULUJUHLA, joka Kuopiossa näytti merkityn pidettäväksi koulun tiloissa. Myös KEVÄTKIRKOLLE ja SYYSKIRKOLLE oli omat paikkansa kalenterissa.
Opetushallituksen ohjeissa määritellään:
”Esi- ja perusopetuksen JUHLAT ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaan tulee osallistua.”
Uskonnonvapauden perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.
Mihin meidän medialukutaito on kadonnut? Näyttää käyvän niin, että luemme uutisesta otsikon ja vähän alkua ja jotakin keskeltä. Itse varsinainen asia jää lukematta. Niin näytti käyneen kirkkohallituksen johtajalle ja suurelle joukolle kansanedustajia. Kuten aluksi minullekin.
Onko tämä seurausta nykypäivän twiittaus- Facebook ja SOME-kulttuurista, jossa ”vieritellään” luettavaa näytössä ja iso osa asiasta jää lukematta? Monesti totuutena pidetään jonkun itsensä tunteman tunnetun henkilön sanomaa.
Mediallakin on osansa tässä sopassa. Monilla lehdillä on tapana laittaa ”raflaava otsikko” lööppeihin tai nettijulkaisuun, jolla kalastetaan lukija haaviin. Monissa ”ylilööpatuissa” asioissa itse asia on saattanut olla yhtä kaukana kuin itä on lännestä. Tässä uutisoidussa ”kala oli alimittainen”
Ote Savon Sanomien uutisista 10.11. Uutinen päättyy:
”Oli yhdistetty joulukirkko ja joulujuhla, Kaisa Robbins sanoo STT:lle.
Jos kyseessä olisi ollut pelkästään joulukirkko,
se olisi ollut Robbinsin mukaan OK.”
Robbins on asiasta kantelun tehneen ”Uskonnottomat Suomessa ry:n” puheenjohtaja. Kantelun tekemiseen hänellä on perustuslaillinen oikeus.
Olisi ollut hyvä, jos tämä Robbinsin sanoma olisi ollut uutisten alussa. Kaikki lähti siis kantelusta, kun monen asiasta kommentoineen mielestä asia näytti olevan lähtösin suoraan Pölösen aivoituksista.
Kirjoitan tämän siksi, että monen koulun osalta huomasin tapahtumakalenterin olevan tyhjän joulukuun kriittisiltä osin. Toivon, ettei tämä väärinymmärryksen mediahässäkkä saisi aikaiseksi sitä, ettei joulukirkkoa laitetakaan koulun ohjelmaan.
Joulukirkolla on koko ajan ollut sijansa Pölösen aivoitusten majatalossa, kuten on myös Robbinsin mielipiteissä.
Kuva: Shutterstock lisenssikuva

Eduskunnan oikeusasiamies on oikeuskanslerin ohella ylin laillisuusvalvoja Suomessa. Heidän toimivaltuutensa ovat muuten samat, mutta oikeusasiamies ei voi puuttua hallituksen eikä asianajajien valvontaan.
Oikeusasiamiehen rinnalla on myös kaksi apulaisoikeusasiamiestä.