Hallituspuolueissa puuhataan rangaistavuuden poistamista huumausaineeksi määriteltyjen laittomien päihteiden käytöstä sekä pienten määrien hallussapidosta. Lisäksi on esillä, ettei pidä rangaista kannabiksen pienten määrien kasvatuksesta omaan käyttöön.
Psykiatrian alan asiantuntijoiden mielestä kannabiksen riskejä vähätellään. Kannabis on keskushermostoon vaikuttava psykoaktiivinen huume. Kannabiksen käyttö on vaarallista nuorille, koska heidän aivonsa ovat kehitysiässä alttiimpia vahingoittumaan.
Yleensä puhutaan kannabiksen tuottamasta mielihyvän tunteesta, inspiraatiosta ja rentoutumisesta. Miksi ei kerrota, että monelle kannabiksen käyttäjälle on puhjennut skitsofrenia? Keskimäärin joka sadas suomalaisista sairastuu skitsofreniaan. Kannabiksen käyttö 2-kertaistaa skitsofreniariskin. Riskiä lisää vielä käytön aloitus alle 16-vuotiaana.
Voi käydä niin, että jo ensimmäisen kannabispsykoosin jälkeen maailmankuva on muuttunut harha-aistimuksiksi ja ahdistukseksi.
Käyttäjille tulee vääjäämättä masennusoireita, väsymystä, muistiongelmia, vainoharhaisuutta, hermostuneisuutta, sekä uniongelmia. On selvä, että mielihyvän tunnetta haetaan kannabiksen lisäksi lääkkeillä, alkoholilla ja kovemmilla aineilla. Viikottain julkaistaan uutisia nuorten kuolemista monihuumemyrkytyksiin.
USA:n Coloradossa kannabiksen käyttö ja myynti viihdekäyttöön laillistettiin tammikuusta 2014 lähtien. Aikuisille sallitusta viihdekäytöstä seurasi, että THC-testien perusteella kannabiksen käyttämisen todettiin lisääntyneen 10–14-vuotiaiden osalta 7 %.
Kanadassa kannabis laillistettiin syksyllä 2018. Yli 18-vuotiaat saavat pitää nyt hallussaan enimmillään 30 grammaa laillisesti ostettua kannabista. 73% ilmoittaa saavansa kannabiksen nyt perheeltä, ystäviltä tai tuttaviltaan. Ei ole vaikea päätellä, mistä lapset kannabista siellä nyt saavat.
Pieni vierailu THL-blogisivuilla kannattaa. Siellä on löydettävissä päihteet ja riippuvuus osiosta tutkimusprofessori Pekka Hakkaraisen ja kehittämispäällikkö Tuukka Tammen kirjoitus ”Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua”.
Heidän mielestä ongelmaan tulisi puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin.
He kuvasivat vaihtoehtoja huumepolitiikan nykyiselle rangaistavalle linjalle:
1) laillistaminen, 2) dekriminalisointi ja 3) depenalisaatio.
Laillistamisessa huumeiden käyttö vapautettaisiin ja niitä saisi hankkia kuten alkoholia tai lääkkeitä. Dekriminalisoinnissa käyttö ja pienten määrien hallussapito sallittaisiin, eikä siitä rangaistaisi. Depenalisaatiossa käyttöä pidettäisiin edelleen rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytettäisi. Siitä tulisi kuitenkin rekisterimerkintä poliisiasiain tietojärjestelmään.
Kannabiksen ja sen kaupan laillistaminen ei heidän mielestään kuitenkaan ollut Suomessa ajankohtaista.
Etenkin nuorten mielenterveyteen vaikuttavat asiat pitää ratkaista isolla foorumilla.
Mukana pitää olla hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajia, mielenterveys-, sekä päihde- ja huumeiden vastaisen työn ammattilaisia sekä THL:n edustajia. Asiantuntijuutta tarvitaan monelta taholta. Siinä ei saa unohtaa poliisia. Miten poliisi voi suorittaa valvontaa, jos ei ole selvää, mikä on laillista ja mikä ei?
Julkaistu kokonaisuudessaan Savon Sanomissa 1.2.2020, sekä
sain esittää mielipiteeni Kuopion Kaupunkilehden 1.2.2020 juttusarjassa ”Puheenaihe”;
Pitäisikö kannabiksen käytön rangaistavuus poistaa?
Kuva: Shutterstock lisenssikuva
Sillanpakertaja 