Mitä tapahtui Jeesuksen ruumiille pääsiäisenä?



Haluan kulkea kärsimysviikkoa kohti ylösnousemuksen aamua ja katsella ja tutkia pääsiäisen historiallisia tapahtumia yhdessä kanssasi. Liity siis seuraani!

Ristiinnaulitseminen oli vakiintunut Välimeren alueen roomalaisten sotilaitten käyttämä yleinen julma teloitustapa. Jeesus ristiinnaulittiin Golgatalla, joka sijaitsi Jerusalemin muurien ulkopuolella. Golgata oli pääkalloa muistuttava paljas kallio tien varressa, joka johti Jerusalemiin. Teloitettavien ruumiit jätettiin tavallisesti ristille roikkumaan useiksi vuorokausiksi haaskalintujen syötäväksi muistuttamaan ohikulkevalle kansalle kuinka käy niille, jotka puuttuvat valtaa pitävien toimintaan.

Juutalaisille pääsiäinen on suuri juhla. He halusivat saada ruumiit ristiltä alas ennen sapatin alkamista. Ristiinnaulitseminen ei tuonut kuolemaa heti, vaan tiedetään joidenkin kituneen ristillä seuraavan vuorokauden puolelle. Kuolemansyy oli tavanomaisesti tukehtuminen, kun ristiinnaulitun voimat pettivät lopulta lapaluista ja hartioista, kun hän ei jaksanut kannattaa itseään enää jaloilla. Silloin hartiat lysähtävät, menevät sijoiltaan ja vartalon paino painaa keuhkot kasaan, eikä hengittäminen ole enää mahdollista. Raamattu kertoo, että juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että teloitettujen sääriluut murskataan, jotta he kuolisivat ennen sapatin alkua.

Tarkasti ottaen juutalaiset vanhimmat pyysivät jouduttamaan kuolemaa, jotta ristillä roikkuvat ja kituvat saataisiin pois näkyvistä juhlamieltä häiritsemästä.


Johanneksen evankeliumi 19:31-33:
”Silloin oli sapatin valmistuspäivä. Jotta ruumiit eivät jäisi ristille sapatiksi – ja tuo sapatinpäivä oli erityisen suuri – juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas. Niinpä sotilaat tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta mieheltä, jotka oli ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa. Mutta kun he tulivat Jeesuksen kohdalle ja näkivät, että hän oli jo kuollut, he eivät rikkoneet hänen sääriluitaan.”

Rikollisena teloittamista ei seurannut mitenkään hautajaisia, vaan ruumiit heitettiin koirien syötäväksi kuoppaan.

Raamattu sisältää Jeesuksen osalta juutalaisista tavoista poikkeavan ihmeellisen käänteen. Johannes 19:38-42:
”Sen jälkeen arimatialainen Joosef, joka oli Jeesuksen opetuslapsi, joskin salaa juutalaisten pelosta, pyysi Pilatukselta, että saisi ottaa Jeesuksen ruumiin, ja Pilatus suostui siihen. Niinpä Joosef tuli ja otti ruumiin alas. Paikalle tuli myös Nikodemos, mies, joka oli tullut ensi kerran Jeesuksen luo yöllä. Hän toi mirhan ja aaloen seosta noin sata naulaa. He ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen hyvänhajuisten yrttivoiteiden kanssa käärinliinoihin, niin kuin juutalaisilla on tapana haudata. Lähellä paikkaa, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli puutarha ja puutarhassa uusi hautakammio, johon ei ollut pantu vielä ketään. He panivat Jeesuksen siihen, koska oli juutalaisten sapatin valmistuspäivä ja se hautakammio oli lähellä.”

Jeesuksen kanssa julkisuudessa liikkuneet opetuslapset pelkäsivät, että he joutuisivat kiinniotetuksi, he eivät olleet ottamassa Jeesuksen ruumista alas. Heistä ainoastaan on paikalla kauempana katselmassa Johannes, joka kirjoitti tapahtumat ylös.

Keitä ovat Josef arimatialainen, joka uskalsi mennä Pilatuksen luo, ja pyytää lupaa ottaa ruumis haltuunsa; sekä Nikodemos, joka on hautaamassa Jeesusta Josef ariamatialaisen kanssa?

Luukas 23:50-53:
”Muuan Joosef-niminen mies, joka oli neuvoston jäsen, hyvä ja hurskas mies, ei ollut hyväksynyt neuvoston päätöstä ja tekoa. Hän oli kotoisin Arimatiasta, juutalaisten kaupungista, ja odotti Jumalan valtakuntaa. Joosef meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Otettuaan sen alas ristiltä hän kääri sen liinavaatteeseen ja pani kallioon hakattuun hautakammioon, johon ei vielä ollut pantu ketään.”

Nyt on lupa melkeinpä pidättää hengitystä. Josef Arimatealainen oli neuvoston, eli sanhedrinin jäsen! Sanhedriniin kuului 71 jäsentä, jossa puhetta johti ylipappi. Juutalaisilla oli joka kaupungissa pienemmät 23 jäsenen sanhedrinit, ja Jerusalemissa suurin, korkeimpaan oikeuteen verrattavissa oleva Suuri neuvosto. Roomalaisvallan aikana sanhedrinin päättämä kuolemantuomio piti vahvistaa roomalaiselta käskynhaltijalta, Jeesuksen tapauksessa Pontius Pilatukselta.

Suuressa sanhedrinissä puolet jäsenistä oli juutalaista rikasta ylimystöä ja puolet pappeja, joten uskonnollisissä asioissa yhden äänen enemmistö tulee ylipapin äänellä.

Rikas ylimystöön kuuluva hallitusmies hautaa Jeesuksen itselleen valmistuttamaansa hautaan.

Madallan ääntäni, huomasitko, Josef arimatialainen sanhedrinin jäsenenä ei ollut hyväksynyt neuvoston päätöstä. Hän, Suuren neuvoston jäsen tulee poikkeuksellisesti pyytämään, että saa ottaa Jeesuksen ruumiin alas ristiltä. Hän vie ruumiin Nikodemoksen kanssa itselleen etukäteen valmistettuun hautakammioon. Josef arimatealainen halusi haudata Jeesuksen kunniallisesti toisen Suuren neuvoston jäsenen, Nikodemoksen, kanssa. Hautausmenoista kertoo se, että Nikodemos toi mirhan ja aaloen seosta noin sata naulaa (naula on roomalainen painomitta, 1 naula oli 327 gr, tässä voidetta oli n. 33 kg!).

Johanneksen evankeliumi 3:1-2:
”Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen.  Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.”

Mitä Jeesuksen hautaamisesta oli ennalta profetoitu?

Tiesitkö, että noin 700 vuotta ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista Vanhassa Testamentissa Jesajan kirjassa (53:9) kirjoitetaan: ”Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa.Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.”

Jeesus, pääsiäisen ennaltakirjoitettu uhrilammas, uhrasi itsensä meidän edestämme ristillä, että meillä olisi vapaus synnin ikeestä.

Juutalaisten perinteisiin kuului, että he uhrasivat pääsiäisenä Egyptista orjuudesta pakenemisen muistoksi temppelissä koko kansan syntiuhrin. Sen suoritti ylipappi, hän teurasti uhrilampaan laskemalla siitä veren, ja sanoi aina viimeisen pääsiäisuhrin uhrattuaan ”Se on täytetty”.
Tiesitkö myös sen, että pääsiäislampaalta ei saanut rikkoa luita? Siitä oli Mooseksen aikaan jo niin säädetty (2.Mooses 12:46). Mooseksen aika ja israelilaisten Egytistä lähteminen sijoittuu historioitsijoiden mukaan n. 1500-1200 eKr, sillä Ramses II:n poika, Merneptah, mainitsee vuodelta 1208 eKr. olevassa stelassa sanan ’Israel’. Toinen Mooseksen kirja taas kertoo heprealaisten rakentaneen Egyptissä Ramseksen kaupunkia.

Tule siunatuksi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Jatkan kirjoitustani kolmantena päivänä pääsiäistä, sunnuntaina, joka on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.

Kategoriat YleinenAvainsanat , , , , , , , ,
<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close