On hyvä, että päätoimittaja Seppo Rönkkö (SS 7.8.) ja toimituspäällikkö Heikki Toivanen (SS 8.8.) ottivat voimakkaasti kantaa teknisten vaaliliittojen muodostamiseen ja luottamuspaikkojen jakamiseen Kuopiossa. Näistä asioista kristillisdemokraatit kantoivat huolta ja pitivät ääntä edellisen valtuustokauden aikana. Kuopion isot puolueet eivät suostuneet neuvottelemaan jakokulttuurin muuttamisesta.
Äänestäjät äänestävät kuntavaaleissa
Kuopiossa valtuustoon 59 valtuutettua.
Kuka valitsee luottamushenkilöt yli 230:een tehtävään?
Kuntavaaleissa kaupunginvaltuustoon valittiin 59 valtuutettua d’Hondtin suhteellisen vaalitavan mukaan. Keskusta sai 14 valtuutettua, kokoomus 12, sdp 10, vihreät 8, perussuomalaiset 8, vasemmistoliitto 4, kristillisdemokraatit 2 ja Liike Nyt yhden. Tästä muodostuu ”valtuuston voimasuhde”. Kuntavaaleissa 60. henkilö oli kokoomuslainen, ja jos Kuopioon valittaisiin 60 valtuutettua, olisi kokoomuksen voimasuhde 13.
Kuntavaalien jälkeen jaetaan Kuopion poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa yli 230 luottamustehtävää, jotka jakaantuvat kolmeen kategoriaan: a) varsinaiset luottamushenkilöpaikat (93 kpl), b) ylikunnalliset luottamuspaikat (59 kpl) ja c) paikat yhtiöihin, yhdistyksiin ja muihin yhteisöihin (83 kpl).
Mitä Kuopiossa tarkoittaa neuvotteleminen?
Kuten Heikki Toivanen kirjoitti, ”Kuopiossa puolueet keskustelivat keväällä pisteytysmallista, mutta kolme suurinta eli keskusta, kokoomus ja demarit halusivat pitää kortit itsellään ja katsoa vaalimatematiikan tuomat lisäedut.”
Todettakoon, että keskustan johtamiin kaikkien poliittisten ryhmien yhteisiin luottamuspaikkojen jakoneuvotteluihin kokoonnuttiin vain kerran. Neuvotteluja johtaneen keskustan johdolla syntyi ensimmäisen yhteisen neuvottelukosketuksen jälkeen keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja Liike Nytin välinen tekninen vaaliliitto, jota voimasuhteiden perusteella kutsuttiin R45:ksi. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset tekivät teknisen vaaliliiton R10. Vasemmisto jäi ulos vaaliliitoista.
Kd:n ja ps:n tekninen vaaliliitto vaati toisen yhteisen kokoontumisen, johon se oli laatinut taulukoinnin 60:n tärkeimmän luottamustehtävän jakamisesta (kaupunginhallitus, 11-jäseniset lautakunnat sekä yksi viisijäseninen lautakunta), jota vertasimme vaalien voimasuhteeseen. Osoitimme, että R10 on saamassa yhden paikan ja R45 kolme tärkeää paikkaa enemmän kuin vaalitulos vertailutaulukoinnissa edellytti.
Kun iso koalitio ilmoitti kompensaatiotarpeesta,
ei liene neuvottelut olleet sujuneet kaikin puolin tasapuolisesti?
Tästä syystä R10 luovutti kyseisessä kokoontumisessa keskusvaalilautakunnan paikan vasemmistolle. Kuntavaalitulosta kunnioittava demokraattinen jako olisi toteutunut, jos R45 olisi kompensoinut vasemmistoliittoa kolmella tärkeällä lautakuntapaikalla. R45 ei kuitenkaan tähän suostunut.
Mainittakoon, että jokainen puolue sai tarkastuslautakuntaan paikan, ja siksi se ei ollut esittämässämme vertailutaulukoinnissa 60:n tärkeimmän paikan ryhmässä mukana.
Kannatamme Laura Meriluodon ja Sakari Laitisen (vas.) näkemystä (SS 6.8.) luottamustehtävien pisteyttämisestä, kuten esimerkiksi Espoossa tehdään. Siinä kukin puolue saa jokaisesta valtuutetusta pisteitä ja paikkajaossa pistesaldo vähenee kustakin paikasta luottamustehtävän tärkeyden mukaisella pistemäärällä.
Tässä askeleita kohti demokraattisempaa jakoa.
Björn Cederberg, Kd-neuvotteluryhmän pj.
Rauno Taskinen, Kd-neuvotteluryhmän jäsen
Teija Airaksinen, Kd Kuopion paikallisosasto ry puheenjohtaja
Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa 10.8.2021
Kuva Shutterstock lisenssikuva 773803582
Kirjoittajien huomautus lukijalle:
”Iso Paha Susi oli luottamuspaikkojen jakokulttuuri, jonka muuttamisesta Kuopion isot puolueet eivät ole suostuneet aiemmin neuvottelemaan.”
Sillanpakertaja 