Kohta mediat ja somekanavat täyttyvät eri puolueitten aluevaaliohjelmista ja toinen toistaan iskevimmistä sloganeista. Puolueitten nimeämistä ehdokkaista tiedetään enemmän marras-joulukuussa. Perinteisestä vaalimainonnasta tulee tammikuussa lyhyt. Olisiko nyt syytä tutkia aikaisempia kuntavaaleja, ja ottaa niistä jotain opiksi ensimmäisiä aluevaaleja varten?
Ylen tulospalvelu ilmoitti välittömästi kuntavaalitulosten julkistamisen yhteydessä, että äänestysprosentti jäi kesällä koko maassa 55,1 %:iin. Se oli alhaisin 70:een vuoteen. Suomessa on saavutettu yli 70%:in tuloksia vv 1960 -1992. Suurimmillaan äänestysaktiivisuus on ollut 79,3 % vuonna 1964.
Mielestäni tilastoja kannattaisi pyrkiä analysoimaan, vaikka aluevaalit painavat nyt nopeasti päälle.
Arvelen, että vaaliohjelmia hiottaessa puoluesihteereiden, mainostoimistojen ja puoluehallitusten toimesta, ei matalien äänestysprosenttien tilastoihin ole uhrattu liiemmälti aikaa. Mielestäni tilastoja kannattaisi pyrkiä analysoimaan, vaikka aluevaalit painavat nyt nopeasti päälle.
Tilastokeskuksen mukaan viime kuntavaaleissa kaikkein vähiten äänestivät alle 34 vuotiaat. Heistä 20-24 vuotiasta vain joka kolmas kävi äänestämässä. Nuoria tulee saada aktiivisemmaksi, sillä juuri heidän asioihin vaikutetaan vaalien kautta kaikkein pisimpään.
Ahkerimmin äänestivät yli 55 vuotiaat. Heistä 65 -74 vuotiaiden äänestysprosentti 68,3 % oli korkein. Taulukoista saa selviteltyä, että naiset äänestivät miehiä enemmän 64-vuoteen asti. Kaikista äänioikeutetuista työtätekevistä äänesti joka toinen, kaiken ikäisistä eläkeläisistä joka kolmas, mutta sitten opiskelijoista ja työttömistä alle kymmenen henkilöä sadasta. Mitä korkeammin koulutettu äänestäjä oli, sitä todennäköisemmin hän äänesti, myös parisuhteessa olevat äänestivät yksinäisiä enemmän.
Kyseessä on itsenäisyyden ajan suurin sosiaali-, terveys- ja pelastusalan uudelleenjärjestely
Poiminnoistani ei saa poikkitieteellistä matriisia. Minusta puolueitten tulisi pohtia enemmänkin sitä, kuinka äänestysaktiivisuutta saataisiin nousemaan, kuin sitä, kuinka oma puolue saisi veret seisauttavan vaalivoiton. Tammikuun 23:nne päivän jälkeen ei kyllä voida sanoa kansantahdon toteutuneen, jos äänestysprosentti jää vieläkin heikommaksi kuin viime kuntavaaleissa. Aluevaaleissa on kysymys kuitenkin siitä, että valitaan hyvinvointialueille taloudesta ja strategiasta päättävät henkilöt.
Ikäihmiset ovat jo huomanneet, että aluevaltuustot tulevat päättämään siitä, missä kunnissa ja asukastaajamissa nykyisen tasoisia terveyskeskus tai terveysasema palveluja tullaan järjestämään. Työllisten asiat hoituvat kyllä työterveyshuollon kautta.
Jos nuorilla, opiskelijoilla ja työttömillä on heille sopivia ehdokkaita, he äänestävät varmasti aktiivisemmin. Tyytyväisyydellä panin merkille (SS 12.10), että lähes kaikki mepit ovat päättäneet, etteivät asetu ehdokkaiksi. Jos minä tarvitsen asiamiehen, en valitse kiireisintä. Valitsen sellaisen, jolla on aikaa perehtyä ja hoitaa asiani. Monella, jotka jättivät äänestämättä, on pääomana tietoa, kyvykkyyttä ja ehkä uusia avauksia myös työllistymisestä hyvinvointialueen tehtävissä. Entäpä jos osa teistä tulisi mukaan ehdokkaiksi!
Rauno Taskinen, kapt evp,
kaupunginvaltuutettu Kuopiosta
Tarkista tästä KD:n aluevaaliehdokkaat Pohjois-Savon alueella.
Juttu julkaistu Savon Sanomien lukijan sanomien pääkirjoituksena 15.10.2021
Artikkelikuva: Shutterstock lisenssikuva
Sillanpakertaja 