Evp sotilaana minä en vähättele puolustuskykyisen aseistuksen merkitystä. Hävittäjähankinnasta on otettu kantaa jopa niin, ettei hävittäjiä tarvita ollenkaan. On esitetty hankittavaksi IT-ohjuksia ymmärtämättä, että HX on myös ilmaan nouseva IT-ohjusjärjestelmän osa ohjuksineen ja maalinosoituskykyineen yli tavallisen tutkahorisontin
On sanottu, ettei 60 koneella pystytä Suomea puolustamaan. Päätöksenteon lähestyessä asejärjestelmiä tuntemattomat poliitikot esittävät kantojaan, mikä konetyyppi tulisi valita. Hankkeen alkuvaiheessa oli jopa mietitty, että hankitaan kahta konetyyppiä.
Ilmavoimissa tehtäviini kuului 1980-luvun lopulla mm järjestää Ilmavoimien vuosipäivän juhlallisuuksia, joihin kutsuttiin elossa olevat Ilmavoimien Mannerheimin-ristin ritarit luovuttamaan vuosittain tunnustuspalkinto lentopalveluksessa ansioituneelle lentäjälle. Olen tavannut heistä henkilökohtaisesti yhdeksän.
Tuolloin otin selvää, millaiset olivat sodan aikaiset ansioitumisperusteet. Kaksinkertainen MR-ritari sotilasmestari ”Illu” Juutilaiselle, joka oli käyttänyt Fokker-, Brewster- ja Messerschmitt-hävittäjäkoneita, oli kirjattu yhteensä 94 ilmavoittoa. Häntä kuvattiin ristin myöntöperusteissa: ”Osoittanut esimerkillistä urhoollisuutta ja lannistamatonta taistelutahtoa, sekä erinomaista taitoa ja neuvokkuutta lukuisissa ilmataisteluissa”.
Todellista neuvokkuutta on silloin tarvittu niin lentäjiltä kuin lentokonemekaanikoilta. Suomella oli operaatiokykyisiä koneita talvisodan alkaessa 114, kun Neuvostoliitolla oli lähettää Suomea vastaan 2318 konetta. Neuvostoliitto ilmoitti ampuneensa alas 427 suomalaiskonetta, vaikka Suomella ei ollut edes yhteensä tuota määrää koneita (Apu 30.11.2020).
Suomen tilanne oli onneton sodan alkaessa. Suomi sai lentokoneita lahjoituksina eri mailta ja kone- sekä tyyppimäärä kasvoivat. Usean konetyypin käyttö lisäsi varaosaongelmia, sekä lento-onnettomuusvaaraa ilman vihollistakin. Maailmansotaa edeltävänä aikana tehdyt hankinnat viivästyivät. Englannista ostetut Hawker Hurricanet saatiin vasta sodan lopussa Suomeen ja mm Yhdysvalloista hankitut Brewster koneet eivät sotatoimiin ehtineet. Laskin Ilmavoimien aineistosta, että sotien aikana Suomessa oli käytössä peräti 59 erilaista konetyyppiä (sotasaaliskoneet ml), joista hävittäjiä yhdeksän konetyyppiä. Poistin tuosta tyyppiluvusta sellaiset koneet, joiden käyttö oli vähäistä tai merkityksetöntä todellisessa käytössä. Juutilaisen selviäminen hengissä sodasta on ihme senkin takia, että hän lensi vaativat taistelulentonsa kolmella eri konetyypillä.
HX:ssä X tarkoittaa konetyyppiä, joka ilmoitetaan julkisuuteen, kun hankinnasta tehdään esitys. Hävittäjän valinnassa painaa suorituskyky ja huoltovarmuus. Ilmapuolustustaktiikka maamme puolustamiseksi on laadittu 60 hävittäjälle. Siihen taktiikkaan kuuluu osana myös IT-ohjukset.
Hävittäjähankkeen tulisi yhdistää, eikä jakaa kansaa. Viime sotien aikana presidentti Kyösti Kallio sai kansamme yhtenäisemmäksi. Hän esimerkillään sai kansan rukoilemaan. Yksi sodan ihmeistä koettiin myös siinä, ettei Juutilaisen käyttämiin koneisiin tullut yhtään vihollishävittäjien luodinreikää.
Merkitsen tänne kirjoitukseni loppuun: Valtioneuvosto hyväksyi yksimielisesti Puolustusministeriön esityksen valittavasta hävittäjäkoneesta 10.12.2021, joka on Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin tarjoama monitoimihävittäjä F-35A.
Vasemmistoliiton ministerit, opetusministeri Li Andersson ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen jättivät hallituksen yksimielisen päätöksen yhteyteen lausuman, joka liittyy hävittäjähankinnan kustannuksiin.
Lausuma ohessa: ”Hankintapäätöksen yhteydessä edellytetään, että tehdään tarvittavat toimet, jotta voidaan varmistua siitä, että hankkeen elinkaarikustannukset eivät ylity tai että mahdolliset ylitykset voidaan kattaa täysimääräisesti puolustusministeriön budjetin pääluokan sisältä.”
Artikkelikuva, Wikipedia: Suomen Ilmavoimien Messerschmitt Bf 109 G-2, tällä konetyypillä Juutilainen saavutti 56 ilmavoittoa
Sillanpakertaja 