Haastaako ”elokapinan” tai ”convoyn” tapainen kansalaistottelemattomuus edistyksellisen demokratian? Noissa on ainakin kyse ”heikosta signaalista” – oireesta, joka enteilee muutoksenhalua perinteiseen demokratiaan. ”Vahvassa signaalissa” muutosta haluavat lähtevät liikkeelle keinoja kaihtamatta saadakseen muutoksen aikaiseksi. Mielenosoitukset kuuluvat edistykselliseen demokratiaan, mutta tietoisesti lain rikkominen ei.
Mielenosoitus on rauhanomainen järjestyshäiriöitä välttävä laillinen toimintatapa, jolla halutaan saada oma asia näkyvästi esille. Varsinaista lupaa mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita, vaan järjestäjän on tehtävä poliisille ilmoitus, jotta poliisi voi valmistautua riittävillä resursseilla mielenosoituksen turvaamiseen, liikennejärjestelyihin ja -opastukseen.
Ovatko ”elokapinassa” ajoradalle istumiset ja ”convoyssa” autoilla ajoväylän tukkimiset olleet mielenosoituksia? Eivät, vaikka kummassakin järjestäjät ilmaisivat tehneensä ilmoituksen poliisille. He ilmoittivat osan tapahtumista. Kun poliisin tehtävä muuttuu järjestyksen ja turvallisuuden palauttamiseksi, sekä laittoman kokoontumisen ajoradalla hajottamistehtäväksi, kiihkeästi järjestäjien tahoilta on annettu ymmärtää poliisin puuttuneen tarpeettomia voimakeinoja käyttäen laillisen sanan- ja kokoontumisvapauden käyttämiseen.
Kun ajorata tukitaan, on joukolla astuttu kansalaistottelemattomuuden puolelle, ja poliisin kehotusta noudattamattomat syyllistyvät virkamiehen vastustamiseen. Kansalaistottelemattomuutta käytetään kuitenkin tietoisen vaikuttamisen keinona. Kansalaistottelemattomuus ei tarkoita sitä, että poliisi antaisi luvan harjoittaa mielenosoitusta laittomin keinoin ja paikassa, joka vaarantaisi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden.
Kansalaistottelemattomuus on haaste tavanomaiselle päätöksenteolle, jonka tarkoituksena on haastaa poliittisia päättäjiä muuttamaan lainsäädäntöä. Siinä järjestäjät ovat tietoisia tekojensa seuraamuksista, jolloin heidän pitäisi ottaa seuraamukset kärsittäväkseen. Convoy-tiedotteiden mukaan, järjestäjä aluksi haastoi päättäjiä luopumaan terveydenhuoltohenkilöstön pakkorokottamisesta, lopuksi kaataa hallituksen. Väitän, ettei monikaan rauhallisesti mielenosoitukseen osallistunut ymmärtänyt, että iso osa heistä lopulta päätyi kansalaistottelemattomuuteen.
Päättäjien kaikilla tasoilla tulee ymmärtää, että on keksittävä myös muita vaikuttamisen keinoja, kuin vaaliäänestämisen kautta tapahtuva demokratia. Pitäisi käyttää kansalaispaneeleita, sekä edes joskus neuvoa antavaa kansanäänestystä. Kun vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät, kansalaisia kuullaan paremmin. Jos äänestysaktiivisuus jää 50 prosenttiin tai alle, olemme saaneet signaalin, että osa kansalaisista saattaa ryhtyä lain rikkomiseen ihan urakalla.
Juttu julkaistu Savon Sanomien lukijan sanomien pääkirjoituksena 13.2.2022
Kuva shutterstock lisenssikuva.
Sillanpakertaja 