Kantani puolueettomuuspolitiikasta Nato-myönteiseksi muuttumiseen vaikutti osaltaan Venäjän presidentin Putinin aikaansaamat muutokset Venäjän perustuslakiin. Hänen aikaisemmat presidenttikautensa nollattiin muutoksen yhteydessä, ja Putin voi olla ”valittuna presidenttinä” vuoteen 2036 saakka.
Harva meistä kiinnitti huomiota tammikuussa siihen, että Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelivat Itä-Euroopan kiristyneestä sotilaspoliittisesta tilanteesta Genevessä. Venäjä vaati, että Naton tulee vetää joukkonsa Itä-Euroopan uusista valtioista pois, ja lopettaa uusien jäsenmaiden hankinta Venäjän naapurivaltioista.
Eurooppa yllätettiin Venäjän käynnistettyä häikäilemättömät sotatoimet Ukrainaa kohtaan. Yllätyksen kokivat myös Venäjän pääosin nuorista varusmiespalveluksen käyneistä sopimussotilaista koostuva joukko, jotka olivat lähteneet sotaharjoitukseen Valko-Venäjälle, ja vietiinkin sotaan Ukrainaan jopa aseistettuja siviileitä vastaan.
Sotatoimien lopettamiseksi on yritetty etsiä ratkaisua, ja ensimmäisiä neuvotteluja on pidetty Venäjän ja Ukrainan välillä. Venäjä ilmoitti sotatoimien jatkuvan, kunnes Krim tunnustetaan kuuluvan Venäjälle, ja Ukraina pysyy puolueettomana. Samanaikaisesti Ukrainan presidentti Zelenskyi lähetti hakemuksen Euroopan Unionille Ukrainan hyväksymiseksi EU:n jäseneksi nopeasti erityismenettelyllä. Ratkaisua sotaan ei löytynyt ja Putin ilmoitti kaiken lisäksi, että Venäjän ydinasejoukot ovat valmiustilassa.
Kun Venäjä oli tuonut Ukrainan rajojen läheisyyteen yli 100 000 sotilasta, sitä pidettiin vaarattomana uhitteluna. Emme voi sivuttaa ydinaseella uhkaamista olankohautuksella.
EU:lla ei ole osoittaa sotilasjoukkoja Ukrainan auttamiseksi, eikä Natokaan sitä tule tekemään. Ilma-ase auttaisi, mutta hävittäjien lentäjien kansallisuus olisi sodanjulistus Venäjää kohtaan. Nato auttaa vain liittolaisiaan, ja puolustaa jokaista alueensa tuumaa. Sotatilanteessa apu ei koske kumppanuudessa olevia.
EU ja Yhdysvallat iskevät laajenevilla talouspakotteilla Venäjää vastaan. Valtio kerrallaan -Suomikin- on ilmoittautunut rahallisen, sekä aseavun antajaksi Ukrainalle. Saksan viivytteleminen johtui siitä, että he ovat energiapolitiikassa maakaasun saannin takia täysin Venäjän armoilla.
Valko-Venäjän itsevaltias Lukashenka kiirehti ilmoittamaan, etteivät he ole sodassa mukana, vaikka Venäjä kokosi voimaa Valko-Venäjän alueelle ja hyökkäsi sen kautta Ukrainaan. Valko-Venäjä on Venäjän liittolainen, eikä voi paeta vastuutaan. Ase-apua Ukrainalle antavat maat joutuvat Venäjän painostuksen kohteeksi, sillä Venäjä pitää heitä taas Ukrainan liittolaisina.
Pakotteet ovat osa strategista sodankäyntiä. Siksi on tärkeää, että Venäjä suljetaan pois kaikesta kansojen välisestä yhteistyöstä, urheilustakin. Vladimir Vladimirovitš Putinilla ei ole mahdollisuutta olla milloinkaan luotettava valtionjohtaja kansainvälisessä yhteisössä. Hän tulee olemaan sotarikollinen, jonka oma kansakin tuomitsee. Minulta JAA Natolle.
Julkaistu Iisalmen Sanomissa 10.3.2022 Pääkirjoitus&Mielipide sivulla