Harva tietää, että Ukraina ja Venäjäkin ovat Naton rauhankumppaneita, kuten Ruotsi, Valko-Venäjä ja Sveitsi. Kumppanuus ei tuonut Ukrainalle turvaa Venäjää vastaan. Lupaako Nato-optio Suomelle enemmän?
Jo kuusi vuotta sitten Suomen osallistuessa Nato-harjoituksiin Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi, että Suomi ei ole enää kylmän sodan neutraali valtio. ”Olemme turvallisuuspoliittisessa liittosuhteessa läntiseen maailmaan, ja siellä keskeisenä valtiona on Yhdysvallat” (mtvuutiset.fi 4.3.2016).
Aaltola viittasi Suomen kaksi vuotta aiemmin allekirjoittamaan tehostettuun rauhankumppanuussopimukseen Naton kanssa, vaikka se on yhteisymmärryspöytäkirja. Yleisesti sitä sanotaan isäntämaasopimukseksi.
Presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of understanding, MoU) Naton kanssa. Sen allekirjoitti puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg Naton huippukokouksessa Walesissa 4.9.2014. Ruotsi allekirjoitti vastaavan asiakirjan.
MoU ei ole kansainvälinen, eikä juridisesti valtiollinen sopimus, vaan puolustuspoliittinen puiteasiakirja. Pöytäkirja ilmentää valtioiden ja Naton välistä yhteisymmärrystä, jolla ei kuitenkaan aseteta allekirjoittajille oikeudellisesti sitovia velvoitteita, kuten puolustaa sotaan joutunutta maata.
Puiteasiakirjalla luodaan toimintaperiaatteet yhteistyölle. Pöytäkirjan soveltamisesta käytäntöön, kuten tukikohtien perustamisesta ja isäntämaatuen antamisesta isäntämaassa oleville tai isäntämaan tukemille Naton joukoille Naton sotilaallisen toiminnan aikana, osapuolet päättävät aina tapauskohtaisesti.
Isäntämaasopimuksen allekirjoittamisesta tehtiin useita kanteluja oikeuskanslerille. Puolustusministeriö toi esille, että teknisestä järjestelystä oli kerrottu eduskunnalle ensi kerran jo vuoden 2010 aikana ja allekirjoittamisesta oli päätetty puolustusministeriössä 26.8.2014 – siis ennen Walesin kokousta.
Meillä ei ole muita parempia turvatakuita Natolta. Jos joudumme sodan uhan tai sodan kohteeksi, puolustuksemme perustuu oman ajantasaisen sotakalustomme käyttämiseen ja maamme koulutetun sotaväen ja reservin kykyyn torjua hyökkäävä vihollinen. Tällä hankimme aikaa poliittisille päättäjille rauhan solmimiseksi.
Paluuta puhtaaseen neutraaliuteen, jollaista Venäjä vaatii Ukrainalta sotatoimien lopettamiseksi, Suomella ei enää ole. Naapurimaamme Venäjä toteuttaa omia, historiaankin perustuvia geopoliittisia tarkoitusperiään täysin mielivaltaisesti.
Suomen osallistuessa yhteisymmärrysmaana Naton puolustusliiton harjoituksiin, siellä harjoitellaan aina jotakin vihollista ja sen aiheuttamaa uhkakuvaa vastaan. Vihollinen nimetään harjoituksessa värillä, ei valtion nimellä. Venäjän laajennettua sotatoimiaan Ukrainassa vihollinen itse paljasti värinsä. Oman yhteensopivuutemme ja kykymme olemme osoittaneet jo MoU-yhteisymmärryksessä. Liitto on aikailematta vahvistettava valtiolliseksi.
Rauno Taskinen, kapt evp (KarLsto)
Kaupunginvaltuutettu (kd), Kuopio
Juttu julkaistu Iisalmen Sanomien Pääkirjoitus&Mielipide sivulla 7.4.2022
Artikkelin Kuvituskuva: Ilmavoimat; Ranskalaisia Mirage 2000-5F hävittäjiä harjoittelemassa Suomessa KarLsto:n F/A-18 Hornetien kanssa
Sillanpakertaja 