Venäjän uhattua Suomea ja Ruotsia, on esiintynyt halua palata puolueettomuuteen NATO:on liittymisen sijasta. On syytä tutkia historiaamme.
Sotien jälkeen Suomen valtuuskunta allekirjoitti Moskovassa 6.4.1948 Neuvostoliiton kanssa Ystävyys- yhteistyö- ja keskinäisen avunantosopimuksen (YYA). Neuvostoliitto oli suunnitellut sopimuksen ennen sotia, ja siitä oli keskusteltu maiden edustajien kesken jo ennen talvisodan alkamista. Neuvostoliitto kuitenkin hyökkäsi ilman sodanjulistusta Suomeen syyttäen Suomea sodan aloittamisesta.
Paasikivi- Kekkosen linjasta ei muisteta sitä, että presidentti Paasikivi suhtautui YYA-sopimukseen vastentahtoisesti. Hän pelkäsi sopimuksen sitovan Suomen Länsivaltoja vastaan.
YYA- sopimus ratifioitiin Suomen eduskunnassa joutuisasti 28.4.1948 äänin 156–11. Perustuslakivaliokunta olisi halunnut käsitellä asian perustuslain säätämisjärjestyksessä, koska sopimus koski sotilaallista yhteistyötä toisen valtion kanssa. Poliittisesti kuitenkin tulkittiin, että sotilaallinen yhteistyö alistettaisiin aina eduskunnan käsiteltäväksi.
Suomen maantieteellinen asema toisen maailmansodan jälkeisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ajoi Suomen Venäjän kanssa liittoon, jossa sopimuspuolet pyrkivät hyviin naapurisuhteisiin ja ottavat huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella. Sopimuksessa Suomi sitoutui puolustamaan omaa aluettaan, jos Saksa tai sen kanssa liitossa oleva maa hyökkää Suomeen tai Suomen kautta Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto antaisi Suomelle apua sopimuspuolten neuvoteltua asiasta.
Tarkoitus oli taata rauha maahamme. Suomi korosti länteen päin puolueettomuuttaan, kun taas Neuvostoliitto piti Suomea liittolaisena. Neuvostoliiton suurlähetystöstä vaikutettiin Suomen niin sisä-, ulko-, kuin myös puoluepolitiikkaan.
Kun Neuvostoliitto tukahdutti väkivalloin Unkarin kansannousun v 1956, Suomi pidättyi äänestämästä YK:n yleiskokouksessa Neuvostoliiton tuomitsemisen puolesta.
YYA-sopimus tarkoitti myös hyökkäämättömyyssopimusta, jollaisia Neuvostoliitto solmi itä-, keski- ja etelä- eurooppalaisten valtioiden kesken toisen maailmansodan jälkeen. Itäblokin maiden sopimukset vahvistetiin v 1955 sotilaalliseksi Varsovan liitoksi, joka oli viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta. Kommunismin sortuessa Neuvostoliitto hajosi, ja Varsovan liitto lakkautettiin v 1991, jolloin myös Ukraina itsenäistyi. Suomi ja Venäjä purkivat oman YYA-sopimuksensa v 1992 keskinäisillä nooteilla.
Suomen EU-jäsenyys astui voimaan 1.1.1995 ja siitä lähtien olemme olleet osa EU:n puolustuspoliittista päätöksentekoa, johon kuuluu mm talouspakotteilla vaikuttaminen.
Suomea ja Ukrainaa yhdistää se, että molemmat maat ovat olleet Neuvostoliiton ja Venäjän vakavan vaikuttamisen piirissä sotaan joutumiseen saakka. Meidän liittoutumiseemme vaikuttaa turvallisuusympäristömme muutokset. Meillä ei ole paluuta entiseen, vaan halua turvata tulevaisuus.
Rauno Taskinen, kapt evp
Kaupunginvaltuutettu (kd), Kuopio
Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa 20.4.2022
Artikkelikuva, julkaisuvapaa historiallinen kuva
Artikkelikuvan tiedot: Presidentti Urho Kekkonen Moskovassa 1960, keskellä pääministeri Nikita Hruštšev Neuvostoliiton presidentti (korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja) Kliment Vorošilov vasemmalla.
Viitetieto: Unkarin kansannousu
Tyytymätön kansa nousi Unkarin kommunistihallintoa vastaan lokakuussa vuonna 1956. Neuvostojoukot kutsuttiin apuun väkivaltaisuuksien takia.
Pääministeri Imre Nagyn johtama hallitus otti käyttöön monipuoluejärjestelmän.
Noin 2 600–3 000 unkarilaista ja noin 700 Neuvostoliiton sotilasta kuoli kansannousussa.
Noin 180 000 unkarilaista pakeni ulkomaille. Valtaan nousi János Kádárin hallitus, jonka kurinpalautuksen aikana tuhansia tuomittiin vankeusrangaistuksiin ja satoja teloitettiin, heidän joukossaan myös Imre Nagy.
Maassa aikanaan vallinnut stalinistinen järjestelmä ei kuitenkaan palannut, ja Kádárin hallitus ryhtyi myöhemmin asteittaisiin uudistuksiin.
Sillanpakertaja 