Keiteleläinen nuori, nouseva poliitikko Lauri Kaunisaho (vihr.) kirjoitti (SS 4.2.) voimaantumisestaan sateenkaarilipun alla Joensuussa ja pettymyksestään, kun Keiteleellä ei hyväksytty hänen aloitettaan sateenkaariliputuksesta. Hän kirjoitti myös, että ”liki raamatullinen vain mies ja nainen -jako sulkee pois muun muassa intersukupuoliset ja myös laajemman keskustelun sukupuolten moninaisuudesta”.
Minä edustan Kuopiossa Kaunisahon mainitsemaa konservatiivista puolta ja koen pride-liputuksen jakavan ihmisiä eri joukkoihin.
Toimin aikoinaan Karjalan Lennostossa myös komendantin tehtävissä. Vastasin liputuksista sekä sotilaallisista hautajaisista. Suurin kunnianosoitus, joka Suomen lipulla tehtiin, oli kääriä sotaveteraanin tai palveluksessa kuolleen palvelustoverin arkku kielekkeisellä valtiolipulla ja saattaa vainaja viimeiselle matkalle.
Koskettavin tehtäväni oli vastata lähipaikkakuntalaisen, vapaa-ajallaan onnettomuudessa menehtyneen varusmiehen hautajaistilaisuudesta. Hänenkin arkkunsa verhottiin Suomen lipulla.
Suomen lipun alle sopivat Suomessa kaikki. Myös turvapaikanhakijoita ohjeistetaan liputtamaan Suomen lipulla eikä oman synnyinmaansa lipulla pihapiirissään.
Siinä Lauri Kaunisaho on oikeassa, että tasa-arvo ei ole vielä ihan valmis. Kun sitä hiotaan, silloin ei pidä vähätellä toisten uskon kokemusta ja vakaumusta maininnoilla ”liki raamatullisista”.
Kun Kuopiossa käsitellään pride-liputusta, minä ehdotan, että voimaantuisimme kaikki yhdessä valtiollista itsemääräämisoikeutta osoittavan Suomen lipun alla. Siellä kun ollaan enemmistönä kaikki.
Julkaistu Savon Sanomien lukijan sanomissa 7.2.2022
Kuva: Pixabay
Sillanpakertaja 