Strategisia valintoja nurinperin

Pohjois-savolainen keskustan puoluevaltuuston jäsen Auli Piiparinen Leppävirralta kirjoitti (SS 7.4) liittyneensä puolueeseensa kestävän luontosuhteen, ihmisarvoa kunnioittavien periaatteiden sekä työtä ja yrittäjyyttä edistävien linjojen takia. Vaalitappion kirvoittamana hän ilmoitti lisäksi, että nyt on keskustan aika äänestystuloksen takia jäädä oppositioon.

Kunnioitettavat kahdeksan vaalikautta kansanedustajana toiminut kolminkertainen Valtioneuvoston jäsen ministeri Seppo Kääriäinen pitää suuren luokan strategisena virheenä keskustan lähtöä hallitukseen vuonna 2019. Kääriäinen varoitti asiasta jo tuolloin keskustan vaikuttajia (Suomenmaa 4.4.2023).

Politiikan voi mieltää myös peliksi, jossa äänestäjät jakavat kortit seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Keskustan eduskuntaryhmä sai viime hallituskauden loppumetreillä pääministeri Sanna Marinilta luunappeja, kun se kokeili pelata keskustalaista politiikkaa, joka ei ollut linjassa hallituksen esitysten kanssa.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti 9.3., ettei keskusta voi vaalien jälkeisellä kaudella jatkaa nykypohjan mukaisessa (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmisto ja RKP) hallituksessa. Saarikon ilmoitus oli mielestäni ymmärrettävä juuri ennen vaaleja annetuksi taktiseksi ilmoitukseksi äänestäjille, ettei keskusta sentään ole muuttunut punavihreäksi. Neljän vuoden yhteiselo viisikossa näytti saavan monen pitkänlinjan keskustalaisen harmaantumaan ennen aikojaan.

Heti vaalien jälkeen 3.4 Saarikko uudet pelikortit saatuaan tiedotti, että keskustan paikka on vaalitappion jälkeen oppositiossa. Tätä kovasti arvostamani ”Iisalmen iso Vihree” (ei siis Punavihree) Seppo Kääriäinen myös suosittaa. Hallitustunnustelut viedään nyt läpi Kokoomuksen johdolla.

Iltalehti teki muuten vuoden 2019 keskustan kokeman vaalitappion jälkeen kyselyn keskustan vaikuttajille, ja sen tulos otsikoitiin ”Keskustan tärkeimmät vaikuttajat haluavat tehdä vasemmistolaisempaa politiikkaa – keskusta ei ole porvaripuolue” (IL 30.4.2019)”. Tätähän keskusta kokeili, ja kulunutta neljää vuotta voidaan sanoa ihan keskustalaisten luvalla poliittiseksi harharetkeksi, sillä keskusta menetti näissä vaaleissa kahdeksan (8) kansanedustajaa. Edellisissä vaaleissa menetys oli ollut 18 kansanedustajaa.

Sanat strateginen ja taktinen vaatii selityksen ennen kirjoitukseni päättämistä. Taktiikka on oppi yksittäisen taistelun voittamisesta ja strategia on oppi koko sodan voittamisesta. Jos vuonna 2019 punavihreään hallitukseen lähtö oli strateginen virhe, minusta virhe toistaa nyt itseään, jos keskusta jää punavihreään oppositioon.

Mielenkiinnolla odotan Keskustan johdon seuraavia peliliikkeitä tulevan hallituksen tunnusteluissa. Taktisesti parempi saattaa olla kuitenkin syödä sanansa, kuin koko keskustan apilanlehtisen puoluetunnuksen.

Nyt kun saattaa olla oikeasti mahdollisuus tehdä enemmän keskustalaista politiikkaa. Oikeaan paikkaan asemoituneena.


Kirjoitus julkaistu 17.4.2023 Iisalmen Sanomissa, sekä
12.4.2023 Savon Sanomissa tiivistettynä 2200 merkin pituiseksi.


Artikkelikuva: Shutterstock lisenssikuva 1638926665

Kategoriat YleinenAvainsanat , , ,
%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close