Islannin Ihme Suomeenkin

Viime aikoina on uutisoitu masennuksen vievän joka päivä 9 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tutkin Eläketietokeskuksen tilastoja, mikä on alle 30- vuotiaiden osuus uutisoidusta työkyvyttömyyseläkkeelle jäännistä. Muutaman haun perustella tulos oli 2341 eläkepäätöstä mielenterveyden perusteella vuonna 2017. Tuosta lukemasta tulee kuitenkin vähentää 554 henkilöä, jotka ovat älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella eläkkeelle siirrettyjä.

Lopputulos on hälyttävä. Vuosittain jää 1787 alle 30-vuotiasta (siis 5 nuorta joka ikinen päivä) työkyvyttömyyseläkkeelle loppuiäksi.

Osallistuin 13.11.2018 Kuopion Teatterissa järjestettyyn Who Cares-seminaariin, jossa puhuttiin siitä, mitä tämän päivän nuorille kuuluu.

Eräs aihe oli kuopiolaisten nuorten masentuminen. Viimeisen 10 vuoden aikana mielenterveysongelmat ovat kasvaneet 40 %. Mielenterveysongelmien pohjana ovat paljolti lapsuuden ja nuoruuden kokemukset. Kun nuori alkaa syrjäytyä, tilalle tulee monesti rinnakkaistodellisuus tietokone- tai rahapelimaailman kautta.

Nuorten huumausainerikokset ovat lisääntyneet vuodesta 2014 tähän päivään jopa viisinkertaisesti. Poliisin edustaja kertoi kuinka helppoa huumeitten hankinta on tänä päivänä. Tilaaja voi saada lähetyksen postilaatikkoonsa tapaamatta huumediileriä.

On huomattava, että rikokset tarkoittavat poliisille tietoon tulleita tapauksia. ”Jäävuoriteorian” perusteella se tarkoittaa n 10 % kaikesta. Pääosa on meren pinnan alla: kaikenlaista päihteiden, lääkkeiden, huumeiden ja sekakäyttöä ja epätoivoisia toimenpiteitä aineiden hankkimiseksi. Eikä nuorilla ole tietoa mitä ostavat tai miten aineet vaikuttavat.

Vaikka olemme julistautuneet Kuopiossa Hyvän elämän pääkaupungiksi, koulukiusaamista esiintyy edelleen. Yhden viestin tai kuvan lähettäminen ”älykännykällä” voi kymmenkertaistaa kiusaajien määrän ja vaikutuksen.

Järkytyin, kun kuulin kuinka paljon nuoria käytetään seksuaalisesti hyväksi.

Mikä tähän kaikkeen on syynä? Voiko tälle nimittää jotain tekijää?
Miten me itse ennen selviydyimme? Vai olemmeko luoneet nuorisolle illuusion selviytymisestä?

Juuri äskettäin uutisoitiin ”Islannin ihmeestä”.
Islanti on onnistunut 20 vuodessa vähentämään nuorten juomista, tupakointia ja huumeidenkäyttöä murto-osaan aikaisemmasta.

Islannissa on sovittu lapsille yhteiset kotiintuloajat arkisin ja viikonloppuisin. Toiseksi kaikille nuorille tarjotaan jokin harrastus, sillä tutkimuksellisesti on todettu harrastustoimintaan osallistumisen vähentävän riskikäyttäytymistä.
Jokainen 6–18-vuotias saa vuosittain noin 420 euron tuen itselleen käytettäväksi mieleiseensä aikuisen ohjaamaan harrastukseen.

Välittäminen on yhteinen nimittäjä.

Tämän päivän Suomessa lapsi saatetaan ”siivota” jaloista omaan huoneeseensa pelaamaan tietokoneella. Tiedämmekö, mitä tietokoneelta voi löytyä?

Voisimmeko ”Suomen mallissa” antaa lapsillemme laatuaikaa ”someilematta” tai tekemättä etätöinä lapsen kannalta toisijaisia työtehtäviä?

Entäs jos olisimme lasten kanssa enemmän ”läsnä”.

Juttu julkaistu Savon Sanomien Lukijan Sanomissa 18.11.2016
(Kuva Pixabay free photos)

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close